Saimme maanantaina koiranpennun kotiin ja kyllä siinä näin alkuun on aika paljon puuhaa. Jack Russell terrieri Ruffi on mukavaa seuraa, mutta vielä niin arka että seuraa minua kuin hai laivaa. Kun kotosalla katoaa edes hetkeksi näköpiiristä alkaa vinkuna kuulua. Sen verran tilanne on ensimmäisen viikon aikana muuttunut, että nyt voin sentään seistä muutaman metrin päässä, kunhan olen näkysällä.
Kuin sattumalta meidän asuinalueella on tapahtunut koirainvaasio. Ruffin lisäksi kahdessa muussa talossa on 9 ja 10 viikkoinen pentu. Molemmat ovat Shih Tsu rotuisia. Me on tavattu molemmat ja nuoremman (Lucy) kanssa on kerran jo ehditty painiskella ja leikkiä. Aika kiva yllätys ja onhan se mukava että saa Ruffille samanikäistä leikkiseuraa ja vielä pienestä rodusta. Isommat koirat voi vahingossa torpata pikkumiehen niin että kipeetä tekee, vaikka kyse olisi vain leikistä.
Tuoreena koiran omistajana tulee huomioitua muita koiria enemmän kuin ennen. Nyt tulee katsottua kuinka hienosti koira osaa mennä ja mitenkä isäntä tai emäntä koiran kanssa liikuskelee. Eipä ole kiinnostanut moiset aikaisemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti